Tommi Melenderin Poika joka luki Paavo Haavikkoa (WSOY, 2020) sisältää esseitä siitä, miksi omaa maailmankuvaansa on hyvä epäillä ja kyseenalaistaa. Esseekokoelma pitää sisällään kirjailijan itsensä mielenmuutoksia sekä yleisesti sitä miksi meidän olisi tarvittaessa tärkeää pystyä hylkäämään aiemmin omaksumamme arvot. Haastattelussa nousevat käsittelyyn niin autoritäärinen komento, poissulkeva kansallismielisyys kuin essee tyylilajina ja maskuliinisuuden ahtaat rajat. Haastattelu on kuvattu Kallion kirjaston Dekkarikirjastossa 26.5.2020.
Pidämme takinkääntämistä tuomittavana paheena, mutta miksi ihmeessä? Eikö ole vain hienoa, että pystymme säätämään näkökantojamme, kun viisautta ja ymmärrystä tulee lisää. Minät ovat huokoisia, miksi eivät siis maailmankuvamme? Melender kirjoittaa ”ajatuksellisesta uskottomuudesta”, sillä meidän pitäisi tarvittaessa pystyä hylkäämään vanhempiemme, sukujemme ja viiteryhmiemme pyhät arvot. Esseissään hän ruotii myös omia mielenmuutoksiaan: analysoi suistumistaan viettelevään kulttuuripessimismiin ja pohtii, onko arvokas ja älyllinen suuttumus vielä pelastettavissa nettisolvauksien ja vihapuheen kulta-aikana. Nimiesseessä Melender kuvaa suhtautumistaan Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Hän myös suomii taipumistaan tehdä poliittisia ratkaisuja esteettisin perustein, kertoo suhteestaan uskontoon ja uskonnollisuuteen sekä väittää, ettei tieteellistä maailmankuvaa ole olemassa, ainoastaan tieteellisiä faktoja. (Lähde: WSOY)
Lisätietoja:
Artikkeli kirjasta Kirjallisuustoimittajan sivuilla
Tommi Melender Kirjasampo.fi:ssä
Tommi Melender Kirjastokaistalla
Kaikki Kirjailijakohtaamisia Dekkarikirjastossa -haastatteluvideot
Toimittaja: Seppo Puttonen
Kuvaajat: Panu Somerma ja Mikko Helander
Editointi: Panu Somerma
Tuottaja: Riitta Taarasti
Tuotanto: Kirjastokaista – Kirjastot.fi, 2020
Tagit
Voit vapaasti jakaa, upottaa ja näyttää Kirjastokaistan ohjelmia. Ohjelmia saa käyttää Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA.
