Nuorkirjastolaiset on spontaanisti syntynyt ryhmä, jossa on mukana eri kirjastosektoreilla vaikuttavia kirjastolaisia. Mukana olevia yhdistää huoli kirjastojen tulevaisuudesta sekä halu kehittää kirjastoja. Nuorkirjastolaiset pitivät ensimmäisen tapaamisensa Göteborgin IFLA-konferenssin ohessa 12.8.2010. Nuorkirjastolaisia puhututtaa mm. kirjastojen asema digitalisoituvassa maailmassa, alan koulutuksen ja kirjastotyön vaatimusten osittainen yhteensopimattomuus, perinteiset kriteerit rekrytoinnissa sekä liialliset raja-aidat ja turhat kilpailuasetelmat eri kirjastojen välillä. Vaikka Nuorkirjastolaisten ydin muodostuu iältään nuorista kirjastolaisista, ei keskeistä toiminnassa ole ikä vaan asenne. Kaksi ryhmän perustajajäsenistä, Veera Ristikartano Helsingin yliopiston kirjastosta ja Marjo Perälä Rovaniemen kaupunginkirjastosta, kertovat tunnelmista Nuorkirjastolaisten ensimmäisen kokoontumisen jälkeen.
Lisätietoja:
Nuorkirjastolaisten Facebook-sivut
Toimittaja: Riitta Taarasti
Kuvaus ja editointi: Tuomas Lipponen
Kuvauspäivä: 12.8.2010
Jakaminen ja upotuskoodi
Videon oikean yläkulman -kuvakkeesta löydät painikkeet videon jakamiseen sekä embed-koodin . Kun kopiot ja liität koodin sivuillesi, saat videon näkymään siellä.Lisätietoja
Hyvin korostettu Marjo toi (noin kohdassa 2:20), ettei tässä ole kyse siitä, että on itse jotenkin nuori, vaan siitä että on valmis antamaan nuorille/tuoreille ammattilaisille (sanan)valtaa. Samoin tuo, että kehittämishankkeet on eriytetty projekteihin ja joihin tuo (tämä) nuorempi porukka on eriytetty.
Minusta on aivan luontevaa, että nuoria on eriytetty erilaisiin kehittämisprojekteihin, sillä projektien tarkoitushan on luoda jotain uutta, uusia tapoja toimia, uusia käytäntöjä.Nuorten erilaiset ja uudet näkemykset ovat kirjastoille tarpeellisia. Tosin en usko, että nuoret yksinään voivat tulevaisuutta muuttaa, sillä siihen tarvitaan oman alan historian tuntemusta, työkokemusta ja näkemystä miten jotkut asiat ja käytännöt ovat vuosien saatossa muuttuneet. Uskon yhteistyön voimaan.
Tarkoitin enemmänkin että kehittäminen on eriytetty projekteihin (eikä oikeasti osaksi organisaation oikeaa toimintaa), enkä niinkään sitä että joku nuoriso- tai muu porukka on eriytetty. Tätä Marjokin käsittääkseni tarkoitti tuossa haastiksessa.
Pidän tärkeänä, että kirjastot kehittävät alaa yhdessä. Tässä on hyvä esimerkki siitä. Ei se niin erilaista ole oli kyseessä etelä tai pohjoinen, tieteellinen kirjasto tai yleinen kirjasto.