Tämä rautainen postaus (hehe) keskittyy suoralähetyksissä käyttämäämme laitteistoon. Kirjastokaistan tuotanto käsittää paljon muutakin kuin ainoastaan streamausta, joten laitteisto on rakentunut vanhan raudan päälle. Ratkaisumme mahdollistaa monien erilaisten kameroiden, muiden kuvalähteiden sekä äänilähteiden liittämisen. Se mukautuu hyvin erilaisiin kokoonpanoihin ja on näin toivottavasti pitkäikäinen ratkaisu.
Käytämme streamauksessa yleensä kahta Canon 5D mark III kameraa, yhtä Sonyn vanhempaa HDV-kameraa sekä GoPro3 Black-kameraa. Ideaalia meidän kannalta olisi, että kaikissa kameroissa olisi pitkä zoomi. Jos stream-laitteisto olisi rakennettu alusta alkaen olisi kameroiksi valittu halvempia videokameroita. Koska olemme kuitenkin hankkineet DSLR-kamerat muuta tuotantoa silmälläpitäen käytämme niitä myös lähetyksissä. Haittapuoli useiden eri kameroiden yhdistelmässä on kuvien “mätsäämisen” haasteellisuus. Vaikka valkotasapainon asettaisi samaan lukemaan kaikissa, on kameroissa silti hieman erisävyiset kuvat. Testaukset jatkuvat ja hyllyssä on vielä yksi handycam lojumassa, jota voisi kokeilla seuraavassa streamissa.
Canonin 5D3:t kamerakonvertterien kera (vas), GoPro Hero 3 Black kytkettynä (kesk), sekä esityksen kaappauksen mahdollistava skaalain ja DVI-SDI muunnin (oik). Kuvat Turun kirjamessuilta 2015.
Suosituin streamausohjelma Wirecast tarjoaa melko hyvät mahdollisuudet erilaisten suoralähetysten toteuttamiseen. Jos kuitenkin halutaan tehdä monikameratuotantoa, tarvitaan tietokone, jossa on useita videokaappauskortteja. Tätäkin on kokeiltu Kaistalla mm. vuonna 2012 Helsingin IFLA-konferenssissa. Lopulta päädyimme kuitenkin nykyiseen ratkaisuun, joka sisältää tuotantokytkimen, jossa on valmiina sisääntulot kuudelle kameralle (tai muulle kuvalähteelle). Kuituliitännät puolestaan mahdollistavat kameroiden vapaan sijoittelun. HDMI kaapelit eivät kestä pitkiä vetoja ilman signaalin vahvistusta ja se asettaa rajoitteita kameroiden sijoittamiselle.* Ammattikäytössä oleva SDI-kaapeli kestää laadukkaalla piuhalla jopa 100m vetoja ja optinen kaapeli jopa kilometrien matkoja. Meillä on aika hyvin suojatut kuitupiuhat käytössä mutta jos haluaa todella jämäkkää kannattaa käyttää SDI-kaapeleita.
Canonit viritettyinä eri lokaatioissa. Aluksi meillä oli tapana teipata kamerakonvertterit jalustoihin. 🙂
Aiemmin ammattimainen lähetyskalusto oli paljon kalliimpaa, eikä Kirjastokaistan kaltaisella palvelulla olisi ollut sellaiseen varaa. Viime vuosina hinnat ovat tippuneet ja markkinoille on tullut uusia edullisia tuotteita. Blackmagicdesign on hyvä esimerkki semi-pro tason laitteita valmistavasta yrityksestä ja Kaista päätyi hankkimaan osan stream-kalustosta juurikin heiltä. Tuotantokytkin, kamerakonvertterit sekä tallentimet ovat Blackmagicin tuotteita. Äänipuolella valmistajissa onkin sitten enemmän vaihtelua. Itse streamausta varten meillä on ulkoinen enkooderi (Teradek Cube). Kuva menee tuotantokytkimestä enkooderiin SDI-kaapelilla, josta se ohjautuu verkkokaapelin läpi oikeassa formaatissa haluttuun osoitteeseen, eli meillä Kirjastokaistan Youtube-kanavalle.
Räkki (vas), kuvamiksaupöydän takana (kesk), reitittimen liitännät (oik).
Stream-laitteiston sydän on Blackmagicin ATEM 1 M/E Production Studio 4K tuotantokytkin. Se kokoaa kuvalähteet ja mahdollistaa niiden miksauksen. Kytkimeen liitetään suoraan yksi näyttö, ns. multiview, joka tarjoaa näkymän kaikkiin kuvalähteisiin. Hallinta tapahtuu tietokoneella olevalla softalla, joka on meillä asennettu kätevästi mukana kulkevaan Mac Miniin.
Tuotantokytkin, stream enkooderi ja Mac Mini ovat kaikki kiinni reitittimessä. Tuotantokytkimen ja enkooderin asetuksia pystyy siis säätämään Macilta lähiverkon yli. Ennen reitittimenä toimi kuvassa oleva Ciscon vanha laatikko. Olemme nyt vaihtaneet sen Asus RT-AC66U reitittimeen,
jossa on NAT-ominaisuus (osoitteenmuunnos), joka suojaa lähiverkkoamme ja usemman laitteen yhdistämisen nettiin samasta IP-osoitteesta.
Kamerakonvertterit (vas), tuotantokytkimen liitännät (kesk) ja räkin kamerakonvertteri, tuotantokytkin sekä tallentimet (oik).
Kamerasta kuva menee konvertteriin, joka muuntaa signaalin optiseksi ja vastaavasti räkissä on toinen konvertteri, joka muuntaa kuidun SDI:ksi tuotantokytkintä varten. Kuten on aiemmin mainittu, pystyy kuitukaapelia vetämään pitkiä matkoja ja meillä on 30m kaapelit, joten kameroiden sijoittelu ympäri tilan onnistuu hieman isommassakin paikassa. Konvertterissa on myös SDI, joten halutessamme voisimme siirtyä käyttämään SDI-kaapeleita myös pitkiin vetoihin.
Tuotantokytkimestä kuva siirtyy multiview-näytön ja enkooderin lisäksi tallentimeen, jonne tallennamme streamia samalla kun lähetämme sitä verkkoon. Näin meillä on parempilaatuinen tallenne kuin mitä Youtube tarjoaa ja pystymme aloittamaan jälkikäsittelyn nopeasti. Tämä oli erityisen tärkeää ennen siirtymistämme Youtube-stremaukseen, koska vanha palveluntarjoaja Bambuser tarjosi vain heikkolaatuista stream-tallennetta. Youtuben avattua oman stream-palvelunsa ovat pienemmät stream-palvelut hätää kärsimässä: Google tarjoaa samat palvelut maksutta.
Tarkimmat jo huomasivatkin, että meillä on kaksi Hyperdeck-tallenninta. Toiseen siis tallennetaan lähetys ja toisella ajamme ohjelmia mainoskatkoilla. Teimme vuosi sitten HelMet-kirjaston käyttösäännöt Arvi Lindin kanssa ja samalla purkitimme pienet klipit mainoskatkolle menoa ja sieltä paluuta varten. Kun seminaarissa on tauko näytämme aiheeseen liittyvää Kaistan tuotantoa lähetyksessä.
Kuvamiksausta (vas), Youtube-streamaus (kesk) ja Arvi Lind mainoskatkolla (oik).
Äänet tuodaan tuotantokytkimeen muutaman eri laitteen kautta. Ensimmäisenä on mikseri, siitä ääni menee kompressoriin, jonka jälkeen lisäämme vielä viiveen. Ääni tulee kuvaa nopeammin, joten sitä täytyy viivästyttää ennen lähetykseen liittämistä. Ultracurvella pystymme lisäämään maksimissa 30 millisekunnin viiveen, joka on ollut riittävä. Jälkitöitä tehdessä voi ääntä viivästyttää vielä pari framea jos haluaa hifistellä.
Lähetystä suunnitellessamme tarvitsemme tarkat tiedot äänentoistosta. Onko tilassa oma äänentoisto? Saako siitä summatun äänen ulos? Millä liittimellä? Onko tapahtumassa äänimies? Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät miten rakennamme äänipuolen lähetystä varten. Ideaalitilanteessa paikalla on tapahtuman oma äänimies, joka hoitaa miksauksen ja me nappaamme äänen yhdellä piuhalla mikseriin.
Jos tilassa ei ole äänentoistoa, josta saisimme äänet myös lähetykseen joudumme itse hoitamaan mikityksen ja huolehtimaan eri mikrofonien äänentasoista. Koska meitä on yleensä vain kaksi hoitamassa teknistä puolta ovat tällaiset lähetykset vähän haastavampia. Se tarkoittaa, että kameroita hoitavan pitää myös tarkkailla ääniä, koska kuvamiksausta tekevällä on kädet täynnä muutenkin. Tällaisissa tilanteissa pyrimme sijoittamaan miehitetyn kameran lähelle komentokeskusta.
Mikseri ja äänilaitteet (vas), lähetyslokaation oma mikseri (kesk), Kirjastokaistan langattomat mikrofonit (oik).
Kuvaamme paljon seminaareja, joissa esiintyjillä on lähes aina powerpoint esitykset, prezit tms. ja he saattavat käyttää esityksissä ääntä ja videota. Sitä voi toki kuvata kameralla streamiin valkokankaalta mutta laatu ei ole yleensä miellyttävä. Meidän ratkaisumme on kaapata kuva esiintyjän koneelta kytkemällä tietokoneen ja projektorin väliin oma skaalain, jonka kautta saamme kuvasignaalin napattua ja toimitettua tuotantokytkimeen. Skaalaimen säätäminen eri tilanteisiin voi olla haastavaa, joten pidämme esityskoneen resoluutiona aina 1024×768. Paras tapa varmistaa hyvä kuva lähetykseen on käyttää aina omaa läppäriämme esityskoneena, jolloin kaikki asetukset pysyisivät samana.
Stream-räkki laitteineen.
Laitteiston kytkemiseen menee oma aikansa ja joku kaapeli unohtuu helposti kytkeä. Tein kytkentäkaavion selventämään kokonaisuutta. Kaaviossa esitetyssä optimitilanteessa on käytetty lokaation omaa mikseriä sekä äänimiestä. Yhtä hyvin mikit voi kytkeä suoraan omaan mikseriimme, joka on paljon yleisempää Kirjastokaistan tuotannoissa.
Tässä “pähkinänkuoressa” laitteistomme. Tulevaisuuden suunnitelmia on mm. ottaa Twitter fiidiä lähetykseen liittämällä yksi läppäri tuotantokytkimeen ja näyttämällä siinä twiittejä fullscreen tilassa. Koska ratkaisumme on varsin “rautapitoinen” on erilaisten feedien tuominen lähetykseen tehtävä erilailla kuin esim. Wirecastia käytettäessä. Stream-laitteistoa hankkiessa kannattaa ensin kartoittaa tarkasti niin nykyiset kuin mahdolliset tulevatkin tarpeet ja suunnitella ratkaisu niiden pohjalta. Alla vielä erilaisten kaapelien maksimipituuksia auttamaan suunnittelussa.
Lue lisää:
Livestreamaus a’la Kirjastokaista 1/3: Tuotanto
Livestreamaus a’la Kirjastokaista 3/3: Ohjelmistot
Lisätietoja Kirjastokaistan livelähetyksistä
Suoralähetystaltiointeja Kirjastokaistalla
– Panu Somerma, 7.12.2015 –
*Kaapeleiden maksimipituudet:
DVI-kaapeli: 5m (>1600×1200) 15m (<1280×1024)
HDMI-kaapeli: 5-15m (riippuen kaapelin laadusta)
Optinen kuitukaapeli: 45km (oletettavasti)
SDI-kaapeli: 100m (laadukkaalla kaapelilla)
Verkkokaapeli: (RJ45/CAT5): 100m
VGA-kaapeli: 7,5m (>1600×1200) 30m (<1280×1024)
