Joni Pyysalo: Alaska (WSOY, 2016)
Kannen suunnittelu: Jussi Karjalainen
Kun päätin ryhtyä kirjoittamaan Kirjan jäljillä -bloggauksia, päätin samalla, että ensimmäiseksi haluan kertoa Joni Pyysalon Alaskasta. Luin kirjan pian sen ilmestymisen jälkeen ja tiesin jo silloin, että tulen lukemaan kirjan uudelleen. Kirja oli pieni maanjäristys ensimmäisellä lukukerralla eikä sen vaikutus ollut yhtään vähäisempi nyt toisellakaan kerralla.
Alaska on kertomus Vestasta ja Dodosta. Vesta on entinen pornotähti, joka on siirtynyt nettiseksin tuottajaksi. Dodolla on puolestaan liikeidea, jota hän lähtee toteuttamaan määrätietoisesti. Dodolla on myös omituinen silmävaiva. Dodo haluaa unohtaa ja sivuuttaa silmävaivansa, kun taas Vesta haluaa muistaa lapsuudestaan puuttuvat palaset. Dodon vaiva ei katoa unohtamalla, Vestalle alkaa rakentua muistikuvia.
Vestaa ja Dodoa yhdistää vaikea ja etäinen suhde vanhempiin. Dodolla ei ole pienintäkään halua kuulua ja kiinnittyä lapsuudenperheeseensä. Vestan välit ovat katkenneet isään jo kauan sitten. Äiti voisi olla läheinen, mutta kuinka pitää läheisyyttä yllä, kun äidin kumppanina on ihminen, joka ei hyväksy Vestan valintoja ja jonka kanssa Vesta ei halua olla missään tekemisissä.
Vesta ja Dodo jäävät henkilöinä melko etäisiksi. Heihin ei kiinny samalla tavalla kuin monissa koskettavissa kirjoissa henkilöihin kiintyy. Sen sijaan kirjassa kiehtoo sen jännite ja se, miten tarina haastaa lukijansa ajattelemaan. Joni Pyysalo kuljettaa päähenkilöitä vääjäämättä kohti toisiaan. Oikeastaan kaikki mitä kirjassa tapahtuu, on synkkää ja raadollista, mutta tarina kulkee kauniisti. Juoni etenee näennäisen pienin askelin, mutta jokaiseen askeleeseen kätkeytyy valtava voima. Kuka oikeastaan pitää lankoja käsissään? Vestan asiakas kuvittelee hallitsevansa Vestaa määrätessään Vestan tekemään kameran edessä mitä hän haluaa. Vesta tekee kaiken mitä mies pyytää, mutta halveksii mielessään miestä vilkuillen samalla kelloa ja sen tuomaa rahasummaa, joka kasvaa kasvamistaan. Dodo käsikirjoittaa tulevaisuutta, mutta pysyykö Vesta hänelle kirjoitetussa roolissa? Voiko ja kannattaako mihinkään luottaa?
Alaskaa lukiessa moni lause pysäytti niin, että niitä ei voinut ohittaa lukematta niitä moneen kertaan uudelleen. Muutama sana piirsi ajatuksen, jonka kertomiseen toisin aseteltuna olisi voinut käyttää kokonaisen luvun. Mitään ei puuttunut, mitään ei ollut liikaa.
Joni Pyysalon Alaska on kirja, joka jätti minuun vahvat jäljet. Alaska kuuluu parhaiden lukemieni kirjojen joukkoon, ja erityiseksi kirjan tekee se, että pelkään myös sitä. Rakkaus ja rakastuminen, muisti ja muistaminen sekä luottamus ja sen hyväksikäyttö on riisuttu niin paljaaksi, että vaatii rohkeutta katsoa niitä suoraan ja avoimesti. Siihen tämä upea kirja lukijansa haastaa.
Kirjan jäljillä -bloggauksissa on aina mukana myös video. Video liittyy joko suoraan esiteltyyn teokseen, tai se voi olla joku muu yhdessä kirjailijan kanssa tekemämme ohjelma. Joni Pyysalo esiintyi marraskuun 2016 Nuoren Voiman Liiton Prosak-proosaklubilla Kansallisteatterin Lavaklubilla Helsingissä. Videossa Marko Gustafsson haastattelee Pyysaloa, joka lukee myös katkelmia esikoisromaanistaan ”Alaska”.
Lisätietoja:
Joni Pyysalo Kirjastokaistalla
Joni Pyysalo Kirjasampo.fi:ssä
Kirjan jäljillä -blogi
Kuva: Lotta Taarasti
– Riitta Taarasti, 12.1.2019 –
