Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Osana sitä kaikkien julkisten organisaatioiden tulee tarjota verkkosivujensa video- ja audiosisällöille tekstitykset syksystä 2020 alkaen. Monissa julkisissa organisaatioissa pohditaankin parhaillaan, miten videoiden ja audioiden tekstitys tullaan hoitamaan saavutettavuusdirektiivin mukaisesti ja miten direktiivin noudattaminen tulee vaikuttamaan video- ja audiotuotantannon volyymiin. Tätä valmistautumistyötä on tehty myös Kirjastokaistalla.
Mistä on kyse?
Saavutettavuusdirektiivi on EU:n vuonna 2016 julkaisema direktiivi julkisen sektorin organisaatioiden verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Suomessa tuon direktiivin pohjalta on säädetty Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta.
Tekstitysten osalta direktiivi tarkoittaa käytännössä, että 23.9.2020 alkaen kaikkien julkisten organisaatioiden tulee tarjota verkkosivujensa video- ja audiosisällöille tekstitykset.
Mitkä sisällöt pitää tekstittää?
Tekstitysten osalta saavutettavuusdirektiivi koskee 23.9.2020 jälkeen julkaistuja videoita. Jos video on julkaistu ennen tuota päivämäärää, ei tekstityksiä vaadita. Tekstitystä ei tarvita myöskään silloin, jos videoiden tai audioiden sisältö on avattu muulla tavoin verkkosivustolle. Samoin suoralähetyksiä ei tarvitse tekstittää. Tekstitys pitää lisätä kuitenkin silloin, jos striimi jätetään näkyville verkkosivustolle tai suoralähetetyt sisällöt julkaistaan jälkikäteen katsottaviksi. Videot on tehtävä saavutettaviksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisemisesta.
Tekstityksiin liittyy paljon vaatimuksia. Onneksi selkeitä ohjeita on hyvin saatavilla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä Saavutettavuusvaatimukset.fi-verkkosivustostolta löytyy paljon lisätietoja ja tarkkoja ohjeita videoiden ja audioiden saavutettavuudesta.
Mikä muuttuu Kirjastokaistalla?
Tuotimme Kirjastokaistalla vuonna 2019 peräti 25 suoralähetystä. Julkaisimme lähes 150 videota, muutamia podasteja ja lisäksi toimme Kirjastokaistalle katsottavaksi kymmeniä videota kirjastojen omilta YouTube-kanavilta. Tuollaisen tuotantomäärän tekstittäminen manuaalisesti olisi luonnollisesti puhdas mahdottomuus.
Toistaiseksi emme ole tekstittäneet pitkiä ohjelmiamme dokumentteja lukuun ottamatta. Sen sijaan kaikki lyhyet erityisesti some-käyttöön tarkoitetut videot tekstitämme. Tekstitykset on tuotettu manuaalisesti.
Meillä on lupaus, että Kirjastokaistan striimejä voi katsoa vapaasti niin suorana kuin myös jälkikäteen. Tästä emme luovu! Mikäli kiertäisimme tekstitysvaatimusta sillä, että emme jätä striimejämme katsottavaksi sivustolle jälkikäteen, niin luopuisimme tasa-arvosta. Kaikilla potentiaalisilla koulutussisällöistä hyötyvillä ei ole samoja mahdollisuuksia järjestää aikaa videoiden katseluun suorana tai pian koulutuspäivän lähetyksen jälkeen.
Valmistaudumme syksyllä 2020 voimaan astuvan direktiivin tuomiin uusiin vaatimuksiin aloittamalla pilotin, jossa haemme tekstityspalveluja tuottavan yrityksen kanssa sopivaa tapaa tuottaa tekstitykset automaattisesti. Pilotissa selvitämme mikä on tuotantovolyymillamme paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa tekstitykset ohjelmallisesti ja mikä on tekstien laadun suhteen taso, jota pystymme tavoittelemaan.
Tekstitysvaatimus ei muuta lukemisen edistämiseen ja kirjastokmarkkinointiin tekemiemme ohjelmien tuotantoa, mutta koulutussisältöihin se vaikuttaa. Siitä seuraa vääjäämättä, että
- striimattavien koulutussisältöjen aiheet joutuvat entistä tiukempaan seulaan. Koska tuotannot vaativat aiempaa suuremmat resurssit eli tässä tapauksessa maksavat tekstitysten vuoksi entistä enemmän, on sisältöjen oltava painoarvoltaan, ainutkertaisuudeltaan sekä elinkaareltaan sellaisia, että tuotantojen toteuttamisen kiristyneet kriteerit täyttyvät.
- alana meidän pitää oppia karsimaan entisestäänkin päällekkäisyyttä ja tuottamaan sisältöjä yhdessä isommalle joukolle.
Tekstityksiä koskeva direktiivi tulee, se on fakta. Sen päämäärä on tärkeä ja hyvä, mutta joidenkin toimijoiden kohdalla vaatimusten täyttäminen voi olla kustannusten ja ajankäytöllisten syiden vuoksi erittäin hankala täyttää. Joutuuko osa organisaatioista lopettamaan video- ja audiosisältöjen tuotannon direktiivin voimaantulon myötä? Onko tekstitysvaatimus ylipäätään realistinen vai onko se nykymuodossaan kohtuuton ja kaventaako se jopa joistakin näkökulmasta katsoen saavutettavuutta? Riittäkö YouTuben tarjoaman tekstitystyökalun tuottamien tekstitysten taso? Entä muiden alustojen työkalut? Mihin tekoäly kykenee ja mitä automatiikan kehittyminen tulee lähitulevaisuudessa tarjoamaan? Tämä kaikki on vielä auki, mutta nämä seikat tulevat koskettamaan kaikkia video- ja audiosisältöjä tuottavia tahoa.
Toivon, että saavutettavuusdirektiivi ohjaa meitä tuottamaan paitsi entistä saavutettavampia vidoita ja audioita, myös karsimaan päällekkäisiä sisältöjä ja tuottamaan yhdessä elinkaareltaan pitkäikäisiä, laadukkaita sisältöjä.
Lue lisää:
Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivusto
Saavutettavasti.fi: Videot ja äänitteet
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta
EU:n saavutettavuusdirektiivi kokonaisuudessaan
Kuva: Storyblocks
Lue lisää -linkkilistan sivustoja on käytetty tämän artikkelin lähteinä
– Riitta Taarasti, 18.2.2020 –
