Esittelemme Kirjastokaistan kumppanit -sarjassa yhteistyötahojamme. Seitsemännessä osassa pääsemme tutustumaan Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelevään pelikasvatuksen asiantuntija Heikki Marjomaahan, jonka kanssa Kirjastokaista on tuottanut Pelin paikka LIVEä. Mitä on saatu aikaan ja millaista jatkoa on tulossa? Mikä on kirjaston rooli pelien ja pelaamisen kentällä?
1. Toimit Helsingin kaupunginkirjastossa peliasiantuntijana. Kerro lyhyesti mitä työsi pitää sisällään ja mitä nimenomaan kirjastolla on annettavana pelien ja pelaamisen kentällä.
Työni on tosi monipuolista. Siihen kuuluu mm. kouluttamista, verkostotyötä, yhteistyön kehittämistä, tapahtumatoimintaa, kirjastojen pelitoiminnan tukemista, ideointia, uusien konseptien pilotointia ja arviointia, sisältöjen avaamista, ylläpidollisia tehtäviä ja konsultaatiota kaikessa peleihin liittyvässä.
Kirjaston näkökulmasta pelit ovat pääasiassa kulttuurisisältöjä, jotka kuuluvat kirjastoon sekä palveluina että kokoelman osana. Pelaamisen voimakas valtavirtaistuminen on korostanut kirjastojen peli- ja kulttuurikasvatuksellista roolia näiden sisältöjen suhteen. Kirjastoissa tehdään tosi tärkeätä ja merkityksellistä sekä tavoittavaa työtä nimenomaan pelien ja pelaamisen parissa. Pelit ovat kulttuurimuoto muiden joukossa, ja kirjasto auttaa niiden ymmärtämisessä ja nostaa niistä näkyville sen kulttuurin joka on nivoutunut pelien designiin tai koodiin.
2. Pelin paikka LIVEä on tehty jo kaksi kautta. Miltä tuntuu?
.Hienolta ? Pelin paikka LIVEn tyylistä pelistreamia kirjastonäkökulmasta ei ole tehty muualla. Olemme saaneet kahden kuvatun kauden aikana käsiteltyä hienosti erilaisia ”kirjallisia” genrejä ja ilmiöitä peleissä nimenomaan niiden asiantuntijoiden kanssa. Palaute on ollut hyvää ja se todella lämmittää myös. Ideoita on edelleen vaikka kuinka paljon.
3. Pelin paikka LIVE jatkuu uudistuneena kolmoskaudella. Mikä muuttuu ja miksi?
Lyhyesti: Tuotanto kevenee ja konsepti aukeaa laajemmaksi.
Pidemmin: Haluaisimme Pelin paikka LIVEn avulla rohkaista kirjastoja aloittamaan myös omia streameja. Nykyisessä muodossaan (kaudet 1&2) Pelin paikka LIVEn kaltaisten lähetysten tekeminen ei suurelta osaa kirjastoja onnistu jo tuotannon raskauden ja teknisten rajoitteiden vuoksi. Tämä on tarkoitus huomioida kolmoskautta toteutettaessa.
Kolmoskauden Pelin paikka LIVE-lähetykset on suunniteltu toteutettavaksi suomalaisista kirjastoista yleisimmin löytyvällä pelilaitteella, Playstation 4:llä ja tuon laitteen omalla kameralla. Tästä johtuen Pelin paikka LIVEn lähetysten tuttu ulkoasu ja layout muuttuu hieman erinäköiseksi kuin on aiemmilla kausilla totuttu. Tarkoituksena on myös avata lähetysten konseptia suoraan kirjallisista teemoista, ja niiden asiantuntijoista enemmän vapaammaksi tekemiseksi jota kirjastolaisten on helpompi toisintaa itse ympäri Suomen. Näin ollen voi myös olla, että lähetyksissä pelattavien pelien määrä (per lähetys) hieman vähenee. Vieraiden valinnassa on myös tarkoituksena löysätä pipoa ja ottaa rohkeammin pelien ja lähetyksen teemojen faneja ja harrastajia asiantuntijavieraiksi lähetyksiin.
4. Mitä vinkkejä haluaisit antaa kirjastoille tai muille tahoille, jotka suunnittelevat pelaamiseen liittyvien striimien tuottamista?
Rohkeasti vaan tekemään! Kannattaa muistaa, että vaikka streamlähetykset ovat suoria, kyse ei ole televisiosta vaan stream on mediana peruspiirteiltäänkin melko erilainen. Siinä missä televisiolähetyksissä ”ei saa mokailla”, stream enemmänkin hyötyy pienestä epävarmuudesta ja siitä ettei kaikki mene niin kuin Strömsössä. Ei kannata myöskään käsikirjoittaa liikaa, vaan antaa enemmänkin tilanteen viedä mukanaan ja reagoida siihen.
Lisää tietoa streamaamisesta kannattaa hakea Verken julkaisemasta, alun perin nuorisotyön ammattilaisia varten kirjoitetusta oppaasta, jossa käydään läpi sekä streamaamista kulttuurina että rautaista perustietoa kaikille streameista kiinnostuneille.
5. Mitä haluat sanoa heille, jotka näkevät digitaalisen pelaamisen pelottavana ja ongelmia tuovana harrastuksena?
Ihmiset ovat aina kokeneet uudet asiat pelottavina ja arvottaneet niitä suhteessa vanhempiin kulttuurimuotoihin. Silti kerronnan ja kulttuurin monipuolistuminen enemmänkin rikastaa tapojamme kokea sisältöjä kuin karsii ja korvaa aiempia. Edellytys pelitarjonnan monipuolistumiselle löytyy osaksi yleistietoa muuttuvasta pelilukutaidosta ja sitä kautta kasvavista vaatimuksista pelitarjontaan. Kysyntä vaikuttaa tarjontaan ja näin myös peliteollisuus alkaa tuottaa pelejä kirjavampaan pelimakuun. Digitaaliset pelit ovat monitaiteellinen ja monipuolinen kulttuurimuoto, jota pitää opetella lukemaan aivan samalla tavalla kuin elokuvaa, kuvataidetta tai kirjallisuutta. Jos lähipiirissäsi on digitaalisia pelejä pelaavia, kannattaa heiltä kysyä asiasta. He varmasti kertovat harrastuksestaan mielellään. Tulet luultavasti yllättymään kuinka monipuolinen kulttuurimuoto klikkiotsikkoverhon takaa löytyykään.
6. Jos lähettäisit postikortin Kirjastokaistalle, niin mitä siihen kirjoittaisit?
Heippa kaistalaiset ja kiitos Pelin paikka LIVEn tekemisestä kanssani! Jatketaan edelleen tätä huippua yhteistyötä sisältöjen avaamisen parissa. Laitan postikortin mukana haasteen teille jokaiselle pelata itse vähintään yhtä digitaalista peliä ennen kesää ja jakaa siitä fiiliksiä valitsemaanne someen vaikkapa hashtagilla #pelinpaikka. Tsekatkaa hei myös Helmetin pelihaaste 2020: https://www.helmet.fi/pelihaaste T: HeikkiKir
Mistä saisi tietoa peleistä kulttuurimuotona ilman turhaa hikoilua? No Pelin paikka LIVE:stä tietenkin! Katso video. Heikki Marjomaa kertoo lisää.
Lisää aiheesta:
Kaikki Pelin paikka LIVE -tallenteet
Pelin paikka YouTube:ssa
Pelin paikka -blogi
Verken striimiopas
Helmetin pelihaaste 2020
Kirjastokaistan kumppanit esittelyssä -sarja
– Riitta Taarasti, 20.1.2020 –
